Opiskelijat tutustuvat työelämään

Työelämäharjoittelu on opiskelijalle jännittävä kokemus. Jotkut opiskelijat menevät ensimmäistä kertaa mukaan aikuisten työelämään. Jännitystä saattavat lisätä epävarmuuden tunne teoreettisen tiedon riittävyydestä, oman elämän tilanteesta, jaksamisesta, aikataulun sovittamisesta tai kädentaitojen harjoittelun puutteesta. Lisän jännitysmomenttiin tuo se, jos opiskelijan kulttuuri poikkeaa valtaväestön kulttuurista tai jos hän on vieraskielinen.

Miten opiskelijat otetaan työelämässä vastaan? Miten taas opettajat valmistautuvat työelämäyhteistyöhön?

Oppimisen ympäristöt ja tavat muuttuvat. Opiskeleminen on siirtynyt tai siirtymässä yhä enemmän työelämään. Tämä taas on johtanut siihen, että työelämän oppimisen onnistumiseen kaivataan resursseja enemmän. Tutkimusten mukaan (mm. Airila et al 2019, Silvennoinen 2019) eniten kaivataan tukea vieraskielisten ja eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjaamiseen, arviointiin ja toimivaan palautejärjestelmään. Sosiaali- ja terveysala on toimialana haastava ja muuttuu jatkuvasti. Maailmanlaajuinen koronapandemia osoitti sen, kuinka nopeasti opiskelutilanteet muuttuvat. Työyhteisöt eivät pystyneetkään ottamaan opiskelijoita suunnitellulla tavalla vastaan. Opiskelijat joutuivat eristäytymään oppimisyhteisöistä, minkä vahingoittavia seurauksia emme vielä edes tiedä.

Avoimia oppimisympäristöjä luodaan monipuolisesti, mm. tiedon digitaalisuus ja interaktiiviset oppimismenetelmät ovat mahdollistaneet tämän. Somen merkitys, etäohjaus ja -opiskelu ovat tullee jäädäkseen. Uudet menetelmät helpottavat ja nopeuttavat työskentelyä sekä opiskelua, toisaalta asettavat uusia haasteita. Tosiasia on, että potilastyötä ja asiakkaiden kohtaamista ei voi opiskella digitaalisesti.

Oppilaitokset ja työelämän toimijat ovat vastuussa siitä, että opiskelijalle luodaan sellainen oppimisympäristö, jossa hän voi opiskella tavoitteiden mukaisesti. Opiskelu auttaa häntä kehittymään tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi sekä yhteiskunnan jäseneksi. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja kehittää monipuolisia taitoja, valmentaa työelämään ja ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.

Työelämäyhteistyön periaatteisiin kuuluu sujuva oppiminen työpaikalla, osaamisen vahvistaminen muuttuvassa työssä ja jatkuvan yhteistyön syventäminen. Nämä lisäävät ymmärrystä myös siitä, mitä toimialalla tapahtuu ja miten koulutusta tulisi kehittää yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

Viittaukset:

Airila A, Mattila-Holappa P, Kurki A-L, Nykänen M (2019) Työelämässä oppiminen, ohjaus ja oppilaitosyhteistyö työpaikkojen näkökulmasta. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(2), 24–41.

Silvennoinen K (2019) Sosiaali- ja terveysalan työpaikkaohjaajien käsitykset työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta ja ammatillisen koulutuksen reformista. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto